Arkisto elokuu 2011

Auringonkukkien loistoa

Aurinkokukkapellot ovat upea näky Etelä-Euroopassa. Korkeat, jykevät varret ja suuret keltaiset kukat ovat näyttäviä myös pienemmässä mittakaavassa ja siksi päätimme kokeilla auringonkukan kasvatusta Lepolassa. Meidän “auringonkukkapelto” on pienen pieni, yksi kulma kasvimaassa, mutta monen monta auringonkukkaa siemenistä nousi. Ja kauanhan se kesti, mutta nyt lopulta auringonkukat ovat auenneet!! Jippii!! Tässä kohtaa tuntuu aina ihmeelliseltä, että pienestä siemenestä todella voi kasvaa iso upea kasvi – sen verran vaikuttavan kokoisia ja näköisiä auringonkukat ovat.

Täytyy napata kimppu mukaan Helsinkiin, niin kukkaloisto jatkuu koko viikon!

Kesäkauden päättäjäiset

Elokuun viimeisenä viikonloppuna vietetään rannikolla venetsialaisia ja poltetaan muinaistulia. Näin myös täällä sisämaassa. Viritettiin pienimuotoinen kokko rantaan ja nautiskeltiin auringonlaskusta. Sitä ennen sienimetsä palkitsi ruhtinaallisella herkkutattisaaliilla, joten sienimuhennostahan niistä piti tehdä grillatun lohen kaveriksi! Ja perunamaalta saatiin vielä kesältä maistuvaa siikli-perunaa. Nam.

Grillattua lohta ja herkkutattimuhennosta

Ja sitten vielä ne tatit!!

Grillattua lohta, perunoita ja herkkutattimuhennosta

Grillattua lohta, perunoita ja herkkutattimuhennosta

(2:lle)

400 g lohifileetä

suolaa

mustapippuria

oliiviöljyä

Perunat:

pieniä perunoita

merisuolaa

tilliä

Herkkutattimuhennos:

pannullinen puhdistettuja ja paloiteltuja herkkutatteja

1 sipuli

1 rkl voita

2 dl kermaa

suolaa

mustapippuria

Sivele lohifilee oliiviöljyllä ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna maustua jääkaapissa kelmuun käärittynä pari tuntia. Grillaa lohi grillausalustan päällä tai folion päällä niin että grillin kansi on kiinni. Silloin lohi kypsyy kuten uunissa.

Keitä perunat merisuolalla maustetussa vedessä. Keitä kypsäksi, kaada keitinvesi pois ja ripottele perunoiden päälle hienonnettua tilliä.

Hienonna sipuli ja puhdista ja paloittele tatit. Kuumenna voi pannulla ja lisää sienet pannulle. Paista hetki ja lisää sipulisilppu. Kun sipuli on pehmeää, lisää kerma. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Hauduta muhennokseksi. Tarjoa tattimuhennos grillatun lohen ja keitettyjen perunoiden kanssa.

Vaaleansininen jakkara

Vanhat esineet herättävät erityisiä tunteita. Ne kertovat monta tarinaa ja ajan patina antaa niille luonnetta. Niihin suhtautuu hellästi ja yrittää kaikin tavoin pitää ne ehjänä ja elossa. Vanhat tavarat – ja talot – herättävät minussa suorastaan suojeluvietin. Haluan pelastaa ne kaikki! Yksi Lepolasta löytyneitä suosikki-esineitäni on vaaleansininen jakkara. Se on siro ja kaunislinjainen, olemukseltaan suorastaan runollinen. Ja värikin on tosi söötti. Se on pelastettu Lepolan ullakolta paraatipaikalle. Itse asiassa se on meilläkin palvellut jo monessa eri huoneessa ja eri käyttötarkoituksissa, mutta tällä hetkellä se on pikkupöytänä olohuoneessa. Todennäköisesti hetken päästä se löytää taas uuden paikan kun sisustusvimma iskee. Itse jakkara on jossain vaiheessa kokenut kovia, sen kansi on nimittäin haljennut keskeltä kahtia. Joku muukin ennen minua on pitänyt jakkaraa pelastamisen arvoisena, sillä jakkaran kansi on korjattu istuimen alle naulatulla laudanpätkällä! Kauniimmin ja hellävaraisemminkin korjauksen olisi voinut suorittaa, mutta mielessäni jokatapauksessa kiitän jakkaran edellistä pelastajaa!

Laituri nousee järvestä

Sieltä se puunrunko lopulta nousee! Järeistä puunrungoista rakennettu vanha laituri on vihdoinkin saatu järvestä rannalle. (Ja tämä onkin ollut noin vuoden projekti!) Apua tähän epätoivoiseen työhön saatiin lopulta antiikkisista menetelmistä, kun apuun otettiin vinssi. Vinssillä tukit nousivat hitaasti mutta varmasti rannalle ja nyt ne päästään lopulta pilkkomaan saunapuiksi. Uusi laiturikin on jo suunniteltu ja odottaa enää toteutusintoa. Uudesta laiturista tulee pikemminkin pieni terassi osittain järven päälle. Sen kokoinen kuitenkin, että siihen mahtuu muutama rantatuoli ja ehkä jopa ruokapöytäkin. Ja terassin päähän tietysti uimatikkaat!

Talon kaikki moottorisahat (2 kpl!) oli haettu näihin hommiin mukaan! Kumpikaan ei valitettavasti tahtonut oikein toimia – normi tilanne meillä :)

Ihan oikea sadonkorjuu

Työt ovat alkaneet ja Lepola on muuntautunut kakkoskodiksi, jossa vietetään viikonloput ja tehdään aina tilaisuuksien mukaan etätöitä. Ensimmäiset kaksi työviikkoa ja yksi viikonloppu sujuivat Helsingissä ja nyt taas pääsimme pienen tauon jälkeen Lepolaan. Ja täällä odottikin kasvihuoneessa ja kasvimaalla kunnon sato! Kasvihuoneesta löytyi runsaasti isoja kurkkuja sekä myös tomaattia. Kasvimaa tarjosi kilotolkulla pensaspapuja ja vahapapuja sekä porkkanaa, punajuurta, kesäkurpitsaa ja punasipulia. Myös pinaatti, mangoldi ja salaatti kukoistaa! Aika hauskaa! Tämä on itse asiassa ensimmäinen vuosi, että saamme kasvimaalta ihan varteenotettavan sadon. Pavut ovat meidän perheen herkkua ja niitä piti tietysti keittää heti saman tien grillatun lohen seuraksi. Ja sadon kunniaksi avautuu kohta punaviinipullo!

Rooman salaattia kasvatetaan aivan varmasti ensi kesänäkin!

Lehtipinaatti antoi rautaisen sadon!

Kynttiläkauden avaus

Isoja, pieniä, valkoisia, värikkäitä, tuikkuja, tuoksulla, ilman tuoksua, lyhtyjä, kynttelikköjä, pöydillä, lattialla, ikkunoissa, puutarhassa…. Kynttilöitä siis. Olen kynttiläfriikki ja kynttilöitä pitää olla joka puolella. Maalla ja kaupungissa. Hämärtyvät illat avaavat kynttiläkauden ja nyt se alkaa olla meillä jo kuumimmillaan. Kynttilän lempeään valoon ei vaan kerta kaikkiaan kyllästy. Se tuo lämmintä iloa ja lohtua arkeen ja nostaa juhlan tunnelman. Suosittelen kaikille kynttiläkauden avausta!

Tuikut Lepolan verannalla.

Tämä kynttilä kestää koko kynttiläkauden!

Helpot pihalyhdyt syntyvät säilykepurkeista ja rautalangasta. Purkkeihin on tehty reiät porakoneella – muista metalliterä! Ja nämä lyhdyt vaan paranevat, kun saavat olla pari vuotta ulkona sään riepoteltavana :)

Lepolan herkkukurkut

Meidän kasvimaalla ei tänä vuonna ole kasvatettu avomaankurkkua, mutta kasvihuoneessa kasvihuonekurkku on antanut hyvän sadon. Niinpä päätin kokeilla kasvihuonekurkun säilömistä, kun ei niitä kaikkia kurkkuja syömäänkään ehdi. Rakenteeltaan ja maultaan kasvihuonekurkku nimittäin muistuttaa kyllä avomaankurkkkua, joten eiköhän herkkukurkut onnistu näinkin! Pidetään peukkuja!!

Lepolan herkkukurkut

1,5 kg kurkkuja

kruunutilliä

mustaherukan lehtiä

3 valkosipulin kynttä

Mausteliemi:

1,5 l vettä

3 dl sokeria

3 rkl suolaa

n. 20 kokonaista maustepippuria

1 tl fenkolin siemeniä

3 dl mustaherukalla maustettua väkiviinaetikkaa (Rajamäen)

Pese, kuivaa ja viipaloi kurkut. Viipaloi valkosipulin kynnet ohuiksi viipaleiksi. Asettele purkin pohjalle kerron mustaherukan lehtiä, tillä ja valkosipulia. Lado päälle kerros kurkkuja. Jatka samalla tavoin kunnes purkki on täynnä. Laita päällimmäiseksi mustaherukan lehtiä ja tilliä.  Keitä vettä, sokeria ja mausteita 10 minuuttia. Lisää etikka ja kuumenna liemi kiehuvaksi. Kaada liemi kurkkujen päälle niin että kurkut ovat mausteliemen peitossa. Anna tekeytyä viileässä pari viikkoa.

Kattilasta siivouskaapiksi

Joskus ratkaisut ovat lähempänä kuin arvaakaan! Tämä jätti-iso kattila on Lepolan löytöjä. Se löytyi aikanaan uunin pankolta ja mitä lie siinä on ennen keitelty. Ehkä talvella kuumaa vettä puuhellalla ennen sisävesijohtoa? Tai sitten jotain ihan muuta. Joka tapauksessa, meillä se on löytänyt nyt uuden elämän “siivouskaappina”. Kattila on niin iso ja korkea, että sinne mahtuvat helposti kaikki tarvittavat siivousaineet ja -liinat. Ja se näyttää aika hauskalta!

Salaattilinko on hyötypuutarhurin paras ystävä

Salaattilinko on Lepolassa ahkerassa käytössä. Salaattipenkki on juuri nyt muhkeimmillaan ja joka kerta kun hakee salaattia kasvimaalta, se pitää ehdottomasti pestä – sen verran sitä multaa kuitenkin kulkeutuu salaatin mukana…Salaateista tulisi auttamatta vetisiä, jos ei olisi salaattilinkoa! Lepolan isäntäväki suosittelee salaattilinkoa kaikille. Meidän salaattilinko on muuten kotoisin Ikeasta ja se on toiminut loistavasti.