Keittiössä

Tiikerikakku

175 g voita
2,5 dl sokeria
3 kananmunaa
1 dl maitoa
3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta

2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl sokeria
0,5 dl maitoa

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään. Lisää jauhoseosta siivilän läpi taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Sekoita hyvin.

Ota noin kolmasosa taikinasta erilleen ja sekoita siihen kaakaojauhe, sokeri ja maito.

Voitele ja korppujauhota 1,5 l vetoinen kakkuvuoka. Vuoka voi olla myös leipävuoka! Jos käytät leipävuokaa, niin helppo tapa on vuorata vuoka leivinpaperilla. Pane vuokaan kolmasosa vaaleaa taikinaa ja tasoita se. Lisää sitten kaakaotaikina ja sitten loput vaaleasta taikinasta. Pistele taikinaa haarukalla pohjaan asti, niin taikinoista muodostuu kuvioita kakkuun. Paista kakkua 175-asteissa uunissa uunin alaosassa noin tunnin verran.

Tämä resepti löytyy kirjasta Leivo herkkuja helposti. En muista aiemmin lisänneeni kaakaotaikinaan sokeria ja maitoa, enkä tiedä johtuiko siitä, mutta kakusta tuli superhyvä ja mehevä! Suosittelen!

Yrttisato purkissa

Ei olla pariin viikkoon ehditty Lepolaan, mutta viimeksi täällä ollessa jätin yrtit kuivumaan ja täällä ne ovat parissa viikossa hienosti omia aikojaan kuivuneet! Purkeista löytyy nyt sitruunatimjamia, minttua ja sitrusverbenan lehtiä. Sitrusverbena oli tämän kesän uusi yrttituttavuus ja mieluinen sellainen! Tuoreena tehtiin siitä erilaisia maustetahnoja mm. kalan marinointiin ennen grillausta. Nyt kuivina lehtinä sitä pitää kokeilla ainakin thai-tyylisiin ruokiin kaffirlimen lehtien sijaan!
Itse kasvin talvenkestävyydestä en tiedä, mutta toivon että se talvehtii kasvimaalla sitruunatimjamin, mintun ja sitruunamelissan kaverina.

Tiramisu

Ajattelin ennakoida ja tehdä jälkiruokaa illaksi….Illalla sitä kuitenkin tekee mieli. Jääkaapista löytyi onneksi purkillinen mascarponea ja kuiva-ainekaapista savoiardikeksejä. Siispä Tiramisun tekoon! Tästä reseptistä riittää kahdelle – neljälle herkuttelijalle, riippuen siitä miten ison herkkupalan haluaa!

Tiramisu

2 dl vahvaa kahvia
1-2 rkl  sitruslikööriä, esim. limoncelloa
250 g mascarponea
0,5 dl maitoa
0,5 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
1 rkl sitruunamehua
10-12 kpl savoiardikeksejä
0,5 tl kaakaojauhetta ja ripaus kanelia

Keitä ensin kahvi ja jäähdytä se. Lisää kahvin joukkoon limoncello. Lusikoi mascarpone kulhoon, lisää joukkoon maito, sokeri ja vaniljasokeri. Vatkaa sähkövatkaimella hiljaisella nopeudella kunnes seos on sileää. Lisää joukkoon sitruunamehu ja sekoita.

Upota savoiardikeksit yksi kerrallaan hetkeksi kahvi-likööriseokseen niin, että keksi kostuu hyvin. Lado kerros kostutettuja keksejä pienen vuoan pohjalle ja levitä päälle puolet mascarponeseoksesta.  Sitten toinen kerros kostutettuja keksejä ja lopuksi kerros mascarponeseosta. Sekoita kaakaojauhe ja kaneli ja sirottele ne hienojakoisen siivilän läpi tiramisun pinnalle. Nosta tiramisu jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi tai mieluummin yön yli, niin se saa vetäytyä kunnolla. Meillä ei tänään kyllä yön yli ehditä odotella…

Herkkua vähintään kahdelle!

Kurpitsakeittoa ja tuoretta leipää

Ihana syyspäivä täällä Lepolassa! Vaahteroissa näkyy jo ruska ja aamun vesisade on muuttunut aurinkoiseksi iltapäiväksi. Täydellinen päivä käydä sienimetsällä, tehdä sadonkorjuuruokaa ja poltella kynttilöitä kun alkaa hämärtämään. Lounaaksi kokattiin tänään kurpitsakeittoa ja pannuleipää.

Kurpitsakeitto (6:lle)

n. 1 kg kurpitsaa (eli vajaa 3 kg kokoinen kurpitsa – kuoret ja siemenet painavat nimittäin yllättävän paljon!)
2 valkosipulin kynttä
75 g voita
1 rkl muscovadosokeria tai fariinisokeria
reilu ripaus muskottipähkinää
n. 1 l maitoa
1 tl suolaa
reilusti mustapippuria myllystä

Kuutioi kurpitsa reiluiksi palasiksi. Hienonna valkosipulin kynnet. Sulata voi kattilassa ja lisää kurpitsa ja valkosipulit kattilaan. Kuullota kevyesti ja lisää kattilaan sokeri. Jatka kuullottamista kunnes sokeri sulaa. Lisää maito, suola ja mustapippuri. Anna keiton kiehua hiljalleen kannen alla noin 20 minuuttia, sekoita välillä ettei maito pääse palamaan pohjaan. Soseuta keitto, maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria. Tarjoa kirpeänä syyspäivänä uunituoreen leivän kanssa!

Kurpitsaa – eli tästä se keiton tekeminen lähtee!

Kurpitsakeittoa – ja tämähän oli muuten tämän syksyn ensimmäinen puuhellalla valmistettu ruoka!

Kurpitsakeiton kaveriksi leivottiin pannuleipää. Tätä helpompaa leipää ei varmaan ole olemassakaan. Taikina syntyy nopeasti ja leipää ei tarvitse muotoilla sen kummemmin. Taikina vaan painellaan uunivuokaan.

Pannuleipä

5 dl vettä
1 pussi kuivahiivaa (11 g)
1 rkl hunajaa
2 tl suolaa
2 tl kuivattuja yrttejä, esim. oreganoa ja basilikaa
10 dl vehnäjauhoja
0,5 dl rypsiöljyä
Leivän pinnalle:
kirsikkatomaatteja
sormisuolaa
tuoretta rosmariinia
oliiviöljyä

Liuota kuivahiiva +42 –asteiseen veteen. Lisää hunaja, suola sekä kuivatut yrtit. Sekoita taikinaan ensin noin puolet jauhoista, lisää loput jauhot käsin vaivaten. Lisää lopuksi öljy ja vaivaa taikinaa niin, että se irtoaa hyvin käsistä. Anna kohota lämpimässä paikassa puolisen tuntia. Painele kohonnut taikina leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan. Kohota vielä vartti ja painele sitten leivän pintaan kirsikkatomaatteja, ripottele pinnalle sormisuolaa sekä tuoretta rosmariinia. Paista 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia. Nosta leipä uunista ja sivele kuuman leivän pinta reilusti oliiviöljyllä.

Kasvihuoneen aarteita! Nuo ihan pienimmät kirsikkatomaatit paineltiin pannuleivän pinnalle.

Mehua ja hilloa punaherukoista

Punaherukat tuovat mieleen lapsuuden. Lapsuuden kesinä punaherukoita poimimalla ansaittiin rahaa, muistaakseni 10 markkaa per ämpäri! Ja punaherukkamehu – sitä juotiin pitkin talvea. Jotenkin se maku on piirtynyt niin syvälle omaan makukarttaan, että kyseistä mehua ei ole kaivannut vuosikymmeniin :) Lepolassa kuitenkin kasvaa punaherukoita ja säälihän niitä on ihan linnuille jättää. Siksi on pitänyt yrittää kehittää jotain uutta, tuoretta näkökulmaa niihin. Jo viime vuonna keitin punaherukoista ja vadelmista hilloa ja siitä tuli oikein hyvää. Punaherukoiden hapokkuus taittuu mukavasti makea vadelman kaverina. Nyt päätin soveltaa samaa taktiikkaa myös mehuun ja siinä punaherukan makukaveriksi valitsin vaniljatangon. Mehusta tuli pehmeän vaniljaista ja ainakin minusta tosi hyvää!

Vaniljainen punaherukkamehu

3 l punaherukoita
12 dl vettä
9 dl sokeria
1 vaniljatanko

Huuhdo marjat ja laita ne isoon kattilaan. Kaada marjojen päälle vesi, kiehauta ja anna kiehua kannen alla miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia. Survo marjoja perunasurvimella tai isolla lusikalla/puukauhalla. Kaada marjat tiiviin siivilän tai mieluummin harson läpi toiseen kattilaan ja anna valua 30 minuuttia, niin että kaikki mehu valuu talteen. Lisää mehun joukkoon sokeri halkaistu vaniljatanko. Keitä mehua 10 minuuttia välillä sekoitellen. Ota kattila liedeltä ja kuori vaahto mehun pinnalta. Kaada mehu puhtaisiin kuumennettuihin pulloihin ja jätä pulloihin vaniljatangon puolikkaat antamaan makua. Sulje pullot ja säilytä viileässä. Valmista mehua syntyy tällä reseptillä vajaa 3 litraa.

Punaherukka-vadelmahillo

1 l punaherukoita
1 l vadelmia
0,5 dl vettä
500 g hillosokeria

Perkaa punaherukat tertuista, puhdista vadelmat ja huuhdo marjat tarvittaessa. Valuta hyvin. Mittaa vesi kattilaan, lisää marjat ja kuumenna miedolla lämmöllä, kunnes alkaa muodostua höyryä.  Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen. Kuumenna hitaasti kiehuvaksi ja anna kiehua 15 minuuttia hiljaa poreillen. Sekoittele hilloa välillä. Nosta kattila liedeltä ja jäähdytä puolisen tuntia. Sekoita muutaman kerran jäähtymisen aikana. Tölkitä hillo puhtaisiin kuumennettuihin tölkkeihin ja sulje hyvin. Jos käytät umpioituvia tölkkejä, niin käännä vielä lämpimät tölkit ylösalaisin niin tölkkeihin muodostuu tyhjiö. Huomaat sen siitä, että kannen keskiosa painuu sisäänpäin. Säilytä viileässä.

Kantarellit!

Lähimetsät tuntuvat tänä vuonna olevan pullollaan paitsi mustikoita, myös sieniä. Kantarellit ovat kuuluneet ruokavalioon jo pari viikkoa ja hyviä ne ovatkin! Melkein parasta on perinteinen kantarellimuhennos: Kantarelleja + sipulia + kermaa + suolaa + pippuria. Siihen lisätään oman maan uudet perunat ja sitten herkutellaan. Yksinkertaiset asiat ovat yleensä toimivimpia – myös keittiössä!

Mustikkapiirakka

Nyt on mustikka-aika ja tänä vuonna mustikoita todellakin riittää. Melkeinpä parasta mustikasta on ihan perinteinen mustikkapiirakka. Piirakantäytteen kerää metsässä ihan hetkessä ja sitten pääseekin jo leipomispuuhiin!

Mustikkapiirakka

1 pkt murotaikinaa tai itse tehty murotaikina (100 g voita, 2 dl sokeria, 1-2 tl vaniljasokeria, 4 dl vehnäjauhoja, ripaus suolaa, 1 kananmuna -> nypi voi ja sokeri sekaisin ja lisää nyppien jauhot, lisää lopuksi kananmuna ja sekoita nopeasti taikinaksi. Kääri kelmuun ja anna levätä hetki jääkaapissa)

400 g mustikoita
0,5-1 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja

Painele murotaikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita kulhossa marjojen joukkoon sokeri ja perunajauhot. Käädä marjat pohjalle ja paista 200-asteisessa uunissa n. 30 min.

Tapenade

Yksi kesäisiä lisäke-suosikkeja meillä on Tapenade. Sopivan suolaista ja maukasta grillatun lihan, kalan tai makkaran kylkeen. Ihanaa myös ihan leivän päällä tai vaikka vähän maustamassa vihreää salaattia. Ja miksei sopisi myös uusien perunoiden kanssa!

Tapenade

2,5 dl vihreitä ja mustia oliiveja hienonnettuna
n. 0,5 dl oliiviöljyä
3 rkl lehtipersiljaa hienonnettuna (jos kasvimaalla sattuu kasvamaan peruspersiljaa, niin sekin kyllä käy!)
3 rkl kapriksia
1,5 rkl valkoviinietikkaa (tai punaviinietikka käy myös)
1 rkl kalakastiketta
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
2 tl tuoretta oreganoa hienonnettuna
1 vihreä chili hienonnettuna (siemenet poistettuna)
1 tomaatti pieninä kuutioina
suolaa
mustapippuria

Sekoita kaikki ainekset sekaisin ja anna tekeytyä pari tuntia jääkaapissa. Tätä herkkua voi tehdä kerralla vaikka tupla-annoksen ja lusikoida puhtaisiin lasipurkkeihin. Tapenade säilyy hyvin jääkaapissa ja ainakaan meillä säilyvyys ei ole muodostunut ongelmaksi, kun se on aina parissa päivässä käytetty!

Poroburgerit

Poroburgereiden tekeminen alkoi poronlihan jauhamisesta. Meillä oli siis pakastimessa jäljellä vielä viime talvena ostettua poroa ja nyt kaikki viimeiset sekalaiset palat jauhettiin lihamyllyllä jauhelihaksi. Osa jauhelihasta sai kaverikseen possun jauhelihaa ja siitä tehtiin lihapullia, osa päätyi burgereiden väliin!

Jauhetusta poronlihasta taputellaan hyvät poropihvit ja sivellään ne rypsiöljyllä sekä maustetaan pinnat suolalla. Sitten vaan grillaamaan ja lopuksi cheddar-juustoviipale pihvin päälle sulamaan.

Sitten onkin enää burgerin kokoamisen aika. Kaurasämpylöihin koottiin tällä kertaa coleslawsalaattia, Dijon-sinappia, ketsuppia, tietysti se poropihvi, tomaattia, salaattia ja pari suolakurkkua.

Oli muuten todella maukas pihvi!

Hyvä pizza

Pizza on hyvää, silloin kun se on hyvää! Lepolassa hyvän pizzan salaisuus on hyvä, ohut ja rapea pizzapohja. Pizzapohja kaulitaan mahdollisimman ohueksi ja pizza paistetaan uunin alatasolla uunitoiminnolla alalämpö + kiertoilma. Alalämpö on tosi tärkeä, jotta pizzapohja paistuu rapeaksi. Pizzapohjan ainekset ovat yksinkertaiset:

2 dl vettä (+ 42 asteista)
1 pussi kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 rkl öljyä
reilu 6 dl vehnäjauhoja

Kaikki ainekset kulhoon ja sitten vaan annetaan yleiskoneen tehdä työt eli vaivata hyvä pyöreä ja kimmoisa taikinapallo. Toki taikinan voi vaivata käsinkin, mutta yleiskoneella syntyy kyllä todella hyvä taikina. Tämän jälkeen taikinakulho peitetään tiiviisti tuorekelmulla ja taikina jätetään kohoamaan noin 30 minuutiksi.

Taikina jaetaan 4-5 osaan ja kaulitaan jauhotetulla pöydällä ohuen ohuiksi pizzapohjiksi. Pizzapohjat nostellaan leivinpaperien päälle.

Sitten täytetään! Monesti käytämme punaista pestoa tomaattikastikkeen sijaan. Tai sitten pyöräytetään aurinkokuivatuista tomaateista, öljystä ja mausteista (esim. suolaa, mustapippuria, kuivattua basilikaa, valkosipulia) oma tomaattitahna ja levitetään sitä pizzapohjille.

Lisätään ilmakuivattua kinkkua, tomaattiviipaleita ja mozzarellaviipaleita. Sitten pizzat vaan kuumaan uuniin uunin alatasolle, meillä lämpötila on täysillä eli 275-astetta. Paistetaan noin 6-7 minuuttia.

Ja sitten nautitaan maailman parhaasta ohutpohjaisesta, rapeasta pizzasta! Ennen syöntiä viimeistellään pizza vielä tuoreella rouhitulla mustapippurilla sekä basilikan/rucolan lehdillä. Myös tabasco maistuu hyvältä, jos tykkää vähän tulisemmasta makupaletista.

Lasillinen punaviiniä kruunaa pizzanautinnon!