Viikonloppu edessä ja Lepolassa ajatukset on kasvimaassa ja tulevassa satokaudessa. Tänä vuonna kasvimaalla tulee kasvamaan ainakin:
Punajuuri
Porkkana
Palsternakka
Ja tietysti varhaisperunaa!
Lehtikaali
Mangoldi
Pensaspapu
Herneet
Kesäkurpitsa
Ja totta kai erilaisia salaatteja ja yrttejä!
Kasvihuoneeseen ajattelin tänä vuonna laittaa ainoastaan erilaisia kurkkulajikkeita. Nämä visiot mielessä valmistaudun tässä henkisesti kasvimaan kääntöön! Tänä viikonloppuna se tapahtuu!
Omalla tavallaan kasvimaahan liittyy myös rakkaan ystäväni ja työkollegani Teresan kanssa tehty uusi keittokirjamme Purkissa!. Tiivis osa meidän ihanaa tekijätiimiä oli myös valokuvaaja Laura Riihelä. Sekä Lauran mies Timo, joka taittoi kirjan. Kirja liittyy Lepolaan myös sillä tavalla, että kuvasimme kirjan osittain täällä meillä Lepolassa. Viime kesänä vietimme viikon täällä purkittaen ja kuvaten, oli aikamoinen meininki ja tiivis työrupeama, mutta lopputulos on kyllä kaunis ja onnistunut (vaikka itse sanonkin)! Ja onhan se hauskaa, kun omat tutut Lepolan paikat ja kulmat ovat nyt myös osa kaunista kirjaa.
Purkissa! on kirja, joka pyrkii uudistamaan vähän unohtunuttakin säilöntäkulttuuria ja päivittämään sitä tähän päivään. Viljely kiinnostaa monia, ja sitä kautta myös itse kasvatettujen kasvisten hyödyntäminen. Muutenkin aidot, laadukkaat raaka-aineet ja niiden arvostus on koko ajan nousussa. Purkissa! antaa ideoita säilöntään, marinointiin, kuivaamiseen jne…Reseptejä löytyy pestokastikkeista talon ketsuppiin ja marinoiduista herkuista grillauskastikkeiden kautta ihaniin hilloihin ja mehuihin. Ja kaikkea siltä väliltä! Reseptit mietimme niin, että kerralla valmistuu purkki tai pari. Ei siis tarvita mitään isoja säilytystiloja (niitähän on nykypäivänä vain harvalla) ja säilöä voi ympäri vuoden. Ja mitä ihania ruokalahjoja purkeista ja purnukoista syntyykään – ehkä parhaita lahjoja ikinä!
Täällä muuten vähän tunnelmia kirjan tekoprosessin varrelta! www.goodfood.fi
Mistä tietää, että kevät on tullut? Siitä että saunasta pystyy menemään ulos vilvoittelemaan löylyjen välissä ja voi jopa hetken aikaa ihan oikeasti istua ulkona! Ja ihailla siinä samalla järven jään sulamista! Toinen varma kevään merkki Lepolassa oli ilmeisestikin palokärjen tekemä iso pesäkolo haavan rungossa. Tai sitten ison kolon oli nakuttanut tikka etsiessään muhkeita matoja. Mutta enemmän pesältä se kyllä näytti…
Kevättä ja tulevaa kesän huvilakautta voi fiilistellä myös kirjassa nimeltä H niin kuin Huvila. Mukana on myös meidän rakas Lepola. Ja lisäksi 10 muuta ihanaa huvilaa. Kiitokset Ullikselle ja Helille! Oli mukavaa saada olla kirjassanne mukana.
Kirjaa ja kevättä juhlistamaan tänä viikonloppuna leivottiin klassinen tiikerikakku. Ja maistuipa se pitkästä aikaa todella hyvältä!
Olipahan metsälenkki! Lähdettiin Lidon kanssa metsään ja ihan vaan varmuuden vuoksi otettiin muovipussi mukaan… jos niitä korvasieniä sattuisi reitin varrelle… Ja löytyihän niitä – kokonaista 2,5 kg! Ja salaiseen korvasienipaikkaan jäi vielä vähintäänkin saman verran sieniä odottamaan seuraavaa metsälenkkiä. Huomenna tiedossa siis korvasienimuhennosta.
Oman ja muiden muistin virkistykseksi korvasienen käsittelyohjeet:
Eviran ohjeet korvasienten käsittelyyn
…sillä tuolla ne nyt köllivät lämpöisen perunamaan syleilyssä. En viitsinyt istuttaa niitä ennenkuin maa oli oikein kunnolla lämmennyt. Täällähän on tänään ollut oikea kesäpäivä, lämpötila kipusi reilusti yli + 20 asteen. Ja perunamaan muokkauksessa uhkasi tulla hiki! Kun hommat on hoidettu, on ansaitun juhlamaljan aika!
Kippis ja terveydeksi uusille perunoille!
Perunamaa – siellä ne nyt ovat. Kesäperunoita odotellessa! Tällä kertaa lajike on timo.
Lepolan ympärillä on huikean hienoja metsämaastoja. Pitäisi vaan ehtiä useammin metsäretkelle. Termari ja eväät mukaan ja koko päiväksi retkeilemään! Teimme tässä taannoin metsälenkin Lidon kanssa ja siltä reissulta löytyi ihanat auringonottokalliot kesän veneretkiä ajatellen ja vaikuttava kivikkoalue jonka koloista löytyy varmaan useammankin metsän eläimen koti. Korvasieniä ei löytynyt, vaikka niitä lähdettiin alun perin etsimään…
Kaikkein kauneinta metsässä on upean vihreä sammal, joka on näin keväällä todella intensiivisen vihreää. Pehmeän sammalen päälle tekisi mieli vaan kellahtaa päiväunille.
Oksistakin voi tehdä vaikka mitä. Se tuli todistettua viime viikonloppuna Lepolassa, kun syksyn ja talven aikana putoilleet oksat ja risut saivat kyytiä oksasilppurissa. Syntyi aivan mahtavaa katetta puiden ja pensaiden juurille kottikärryittäin!
Ja siinä sivussa syntyi tuunausidea, joka vaati toteutuakseen vain rautalankaa! Ja sitähän meillä on aina varastossa lipaston laatikossa…Oksanpätkät sommiteltiin lamppujen jalkojen ympärille ja kietaistiin nippuun rautalangalla. Aika hauskaa!
Muutenkin oli ihana viikonloppu, kun lämpöä riitti ja ensimmäiset kukat valtasivat kukkapenkin. Lidollakin oli koirakaveri mukana ja Allun kaa oli selvästikin tosi kivaa!
Tälle kasvukaudelle muokkasimme uuden pyöreän yrtti- ja salaattipenkin. Penkki muokattiin vanhan betonisen ympyränmuotoisen säiliön pohjaan, joka paljastui nokkoskasvustojen alta! Nokkoset kaivettiin hartiavoimin pois ja samalla maata poistettiin 30-40 cm:n verran. Penkin pohjalle viritettiin vettä läpäisevä erottelukangas ja penkki täytettiin uudella ravinteikkaalla mullalla. Penkin keskelle asettelimme vanhoista tiilistä ja kivistä polut, jotta yrtit ja salaatit pääsee kätevästi poimimaan. Nyt yrtit ja salaatit on suurelta osin kylvetty ja nyt kastellaan ja toivotaan, että kasvit saavat hyvän kasvustartin!
Viikonloppuna istutettiin perunat. Tämä on Lepolassa toinen vuosi “perunanviljelijöinä” ja odotan jo nyt sitä mieletöntä fiilistä kun saa nostaa kesän ensimmäiset uudet perunat omasta maasta! Tänä vuonna perunamaasta nousee siikliä!